Historia toistakoon itseään

VUOSIKAUDET valmisteilla ollut ja erilaisia käänteitä lähes saippuaoopperamaisella frekvenssillä sisältänyt Joutsan koulukeskuksen rakentamishanke nytkähti eilen kunnolla eteenpäin, kun kunnanvaltuusto hyväksyi hankkeen eteenpäinviemisen suunnittelutoimikunnan esittämässä muodossa, jossa pääosa yhtenäiskoulusta sijoitetaan nykyisiin lukiotiloihin ja taito- ja taideaineiden edellyttämät tilat rakennetaan erillisenä siipenä lukiorakennuksen yhteyteen. Näiden lisäksi rakennetaan oma siipi osalle perusopetustiloja lukion yhteyteen. Joutsakin saa siis oman campuksensa! Valtionosuuden saamisen varmistamiseksi rakentaminen aloitetaan uudisrakennuksena taito- ja taideaineiden osalta jo tänä vuonna ja hanke viedään kokonaisuudessaan läpi seuraavan kahden vuoden aikana. Kuntalaisia kiinnostavin kysymys tietysti on, paljonko tämä kaikki maksaa? Vastaus: 4 025 000€.

TÄMÄNKOKOISESSA kunnassa ja tällä väestörakenteella se on iso raha – myönnetään. Tosiasia on kuitenkin se, että koulu on päivähoidon ja terveydenhuollon ohella niitä peruspalveluja, jotka meidän on jatkossakin pakko hoitaa – tavalla tai toisella – mahdollisemman laadukkaasti, jotta edes jotenkin saamme pidettyä paikkakunnan elinvoimaisena. Ja me saamme – yhdessä.

OPETTAJIEN ammattijärjestön OAJ:n paikallisyhdistys oli lähestynyt meitä kunnanvaltuutettuja kirjallisella tiedustelulla, jossa he toivat julki halunsa keskustella koulukeskuksen rakentamisesta yhdessä kuntapäättäjien kanssa. Kunnanjohtaja Harri Nissisen mukaan eri suunnittelukokouksissa mukana olleet rehtorit ovat ”ihan riittävästi” kyllä tuoneet opettajakunnan näkemyksiä esiin. Niin kai sitten! Yllättävän sitkeässä näkemys opettajien vähäisestä kuulemisesta tässä asiassa kuitenkin tuntuu paikkakunnalla elävän ja omassa paksussa ja vähäkarvaisessa kallossani on vaikeaa kuvitella, että tällaiset tiedustelut syntyisivät ihan tyhjästä. Ehkäpä taas voisi lainata vanhaa suomalaista sananlaskua: ei savua ilman tulta!

YHTÄ sitkeinä kuin huhut opettajien puutteellisesta kuulemisesta koulukeskuksen suunnittelussa, elää pitäjässä tieto lukion huonosta työrauhasta, joista lukiolaiset ovat kovin näreissään sen aiheuttajille – yläkoululaisille. Jotta tilanteeseen saataisiin edes jonkun sortin parannusta, ehdotin – perinteinen pieni pilke silmäkulmassani – että sivistyslautakunta lähettäisi pikapuolin oman edustajansa lukiolle vaikkapa vain yhdeksi päiväksi tarkkailemaan tilannetta – ja tarvittaessa esittämään yläkoululaisille oman näkemyksensä siitä, mitä riittävä työrauha koulussa tarkoittaa.  Oikealla, riittävän arvovallan omaavalla henkilövalinnalla tilanne ei ainakaan pahenisi. Muistuupa vain mieleeni omat lukioajat viime vuosituhannella, kun Saarisen Marjatta (kok.) silloisen koululautakunnan edustajana saapui luokkaamme kadonnutta työrauhaa etsimään. Hänen ei tarvinnut muuta kuin esitellä itsensä, asemansa ja asiansa ja työrauha oli sillä erää täydellinen – ja jatkossakin aiempaa parempi.

VOISIKO historia siis taas toistaa itseään?

Sekaisin

TASAVALTAMME entinen presidentti Mauno Koivisto (sd.) sanoi joskus viisaasti, ettei pidä provosoitua vaikka provosoidaan. Valitettavasti en tällä kertaa pysty noudattamaan tuon vanhan, viisaan ja kunnioittamani valtiomiehen neuvoa.

BLOGINI pito on ollut viime aikoina lapsenkengissä, kun nyt olen vihdoin saanut ruoskittua itseni systemaattiseen gradun tekoon. Syistä toinen – painavampi – on se, että yhteiskunnan puheenaiheet ovat tällä hetkellä siinä määrin yksitoikkoiset, että eipä niistä itseään toistamatta juuri kirjoitella: Kreikan ja sitä myötä meidänkin talous on sekaisin, keskustan presidenttipeli on sekaisin, Paavo Lipponen (sd.) on sekaisin, Jussit, Halla-aho (ps.) ja Parviainen ovat sekaisin… Unohtuikohan joku?

TÄNÄÄN on syystä kirjoittaa. Tosin alun perin ajattelin tehdä sen vasta illalla pidetyn Joutsan kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen, mutta tunti sitten päätin aikaistaa aikatauluani – ja siinä sivussa muuttaa aihetta. Syy: Tamminen on sekaisin.

OMAN lyhyehkön kunnallispoliitikkourani aikana olen pyrkinyt raportoimaan kunnalliselämämme kiemuroista tässä blogissa ja jonkun verran siellä kaikkien niin hyvin tuntemassa Facebookissakin. Tämä aamu ei muodostanut siinä suhteessa poikkeusta ilmoittaessani statuspäivityksessäni, että vaihdan puoluepaperit valtuustopapereihin. Ensiksi mainituilla tarkoitin graduni materiaaleja, joita vuosien mittaan on kokoomuksesta ja Urho Kekkosesta tullut muutama luentopaperi muistiinmerkittyä. Professorit arvioivat joskus ensi vuoden aikana, onko noissa merkinnöissäni ollut mukana järjen hiventäkään. Statukseni päivityksestä meni vain muutamia minuutteja, kun naapurini sekä eräs entisistä opettajistani ilmoitti siitä pitävänsä. He molemmat ovat joutsalaisia. Tovin kuluttua tilapäivitykseni herätti ajatuksia myös Joutsan ulkopuolella, Heinolassa, kun toisista yhteyksistä ihan valtakunnallistakin julkisuutta osakseen saanut maisteri Ossi Arvela katsoi aiheelliseksi todeta: ”Mikko Tammisen puolue saisi ovensuukyselyn mukaan 4% nykyisen puolueensa äänistä”. Ossin oppineisuuden huomioon ottaen paskaa ulosantia, mutta viesti tuli selväksi!

SITOUTUMATTOMANA kunnanvaltuutettuna moisen palautteen saaminen tuntuu oudolta – etenkin, kun se tulee tähän asti sympaattisena pitämältäni heinolaiselta kokoomuslaiselta. Tähän astihan minä olen saanut arvostelua poliittisesta osallistumisestani pelkästään muutamilta joutsalaisilta lausuntoautomaateilta ja eräältä sosialidemokraatilta. Nyt siis ”omatkin” jo pottuilevat. Olin ajatellut julkistaa kantani seuraavien kunnallisvaalien ehdokkuuteen vasta ensi kesänä. Tämän aamuisen halla-aholaiseksi leimaamisen jälkeen teen sen kuitenkin jo nyt: en tule olemaan ehdokkaana kokoomuksen, sen enempää kuin minkään muunkaan poliittisen ryhmittymän listalla ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Olen loputtoman kyllästynyt siihen ainaiseen nälvimiseen, mitä olen osakseni saanut edellisten kunnallisvaalien ehdokkaaksi asettumisesta alkaen. Ossille pisteet siitä, että Sinä sentään annoit palautteen henkilökohtaisesti, muut arvostelijani kun ovat tähän asti käyttäneet sitoutumatonta isääni välikätenä. Toivotan menestystä myös tulevan tasavallan presidentin Sauli Niinistön (kok.) vaalikampanjaan. Omalta osaltani tulen pitämään huolen, että en ole joutsalaisena halla-ahona asettamassa pienimpiäkään esteitä hänen kuningastielleen – siitäkin huolimatta, että nimeni – valitettavasti – komeilee hänen nettitukijoidensa joukossa – yhtenä lähes 20 000:sta. Anna Sauli anteeksi – ja vie homma loppuun, jo ensimmäisellä kierroksella!

JA Teille muille: hauskaa syksyä!